Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan kristinuskon perussisällöstä nousevat näkemykset saattavat nykyään Suomessakin hätkähdyttää.
Räsänen arvioi, että kristittyjen asema vain huononee, jos poliittisesti epäkorrekteista asioista vaietaan.
Hän kehottaa kristittyjä käyttämään rohkeasti uskonnonvapauttaan ja tulemaan esiin myös mediassa.
Räsänen puhui Raamattuopiston Avointen ovien päivän luennossaan 27.11. uskonnosta, mediasta ja politiikasta.
Hän muistutti, että luterilaisen käsityksen mukaisesti politiikka kuuluu ”puolueesta riippumatta maalliseen regimenttiin” eli sen tähtäyspiste on ”ajallisessa hyvässä”.
– Politiikan ja uskonnon vääränlaisessa sekoittamisessa on se vaara, että Raamatun ydinsanomaksi saatetaan mieltää käskyt tai lähimmäisenrakkaus. Kristinuskon ydin on kuitenkin evankeliumissa Kristuksesta.
– Kristillisyydestä nousevan politiikan saatetaan ajatella tähtäävän teokratiaan (valtiomuoto, jossa uskonnollisilla johtajilla suurin päätösvalta). Teokratia ei kuitenkaan nouse Raamatusta, Räsänen huomautti.
”Media on mahdollisuus”
Räsänen totesi median sekä raportoivan todellisuudesta että luovan sitä. Media ei ole kasvoton eikä neutraali, ja ministerin mukaan ”on hyvä, että sieltä löytyy paljon eri näkemyksiä”.
– Sananvapaus on myös uskonnonvapauden edellytys. Siksi kristittyjen tulisi nähdä media ennen kaikkea mahdollisuutena ja toimia esiintyä rohkeasti.
– Mielestäni suomalainen media toimii yleisesti ottaen eettisesti. Silti valtamediakin voi syyllistyä ennakkoluuloihin ja rasismiin, Räsänen huomautti.
Hän viittasi lokakuun uutistapaukseen, jossa romanipariskuntaa epäiltiin lapsen sieppaamisesta. Kun paljastui, että syyte oli aiheeton, suuria otsikoita ei enää tehty, ja Räsäsen mukaan väärä mielikuva tapahtuneesta jäi elämään.
– En tunne yhtään tapausta, jossa romanit olisivat siepanneet toisen perheen lapsia.
”Käyttäkää uskonnonvapauttanne”
Ministeri palasi myös viime kesänä kohua aiheuttaneeseen Kansanlähetyspäivien puheeseensa.
– Kristillisen uskon mukaiset näkemykset eivät enää ole Suomessa perusnäkemyksiä. Ne saattavat nykyisin hätkähdyttää. Esimerkiksi sellaista perusväitettä kuin ”avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto” ei kymmenen vuotta sitten pidetty epäkorrektina.
– Näistä kysymyksistä vaikeneminen on johtanut siihen, että osalle kirkon jäsenistäkin Raamatun opetukset tulevat yllätyksinä, Räsänen sanoi.
– Nyt tarvitaan uskonnonopetusta, että tiedettäisiin, mistä kristinuskoon liittyvät näkemykset nousevat.
– Toisaalta Raamatun ihmiskuva ja opetukset ovat seurakunnan alusta asti joutuneet ristiriitaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa, Räsänen jatkoi.
Hän totesi, että ”lähetystyön edetessä pakanalliset tavat, kuten eutanasia ja vastasyntyneiden heitteille jättö ovat väistyneet”.
– Nyt ollaan taas tekemässä irtiottoa tästä perustasta.
– Tässä ajassa kristillisen mediaosaamisen merkitys korostuu. Media tarjoaa mahdollisuuden kertoa myös Jumalasta, Räsänen sanoi.
– Uskonnonvapaus tarkoittaa sitä, että oma uskonto saa näkyä ja kuulua. Meillä on siihen täysi oikeus.
Räsäsen puheesta Kansanlähetyspäivillä tehtiin 42 kantelua.
– Oikeusasiamies totesi, että perustuslain uskonnonvapaus kuuluu myös ministerille, ja ministeri saa perustella näkemyksiään uskonnolliselta pohjalta, Räsänen totesi hieman huvittuneena.
– Rohkaisen teitäkin käyttämään uskonnonvapauttanne. Suomi on yhä enemmän lähetyskenttä.